Ensimmäisen viikon havaintoja

Nyt on kulunut aika lailla tunnilleen tasan viikko siitä, kun saavuimme uuteen Amerikan kotiimme. Tuntuu, että siitä olisi pidempi aika, sillä aika paljon on tapahtunut ja olemme myös tottuneet vähitellen joihin Amerikan ihmeellisyyksiin. Siispä onkin hyvä aika listata tähän saakka ihmetystä herättäneitä asioita.

Heti ekana iltana panin merkille, että kaskaat pitävät niin kovaa meteliä, että se kuuluu sisälle saakka. Lisäksi pimeällä näkyy tulikärpäsiä. Myös kasvusto on aika villiä ja pihan perällä kasvaa jotain liaanin tapaista. Vaikuttaa siltä, että puutarhan hoidossa tulee olemaan kova työ. Lisäksi täällä on isoja hämähäkkejä sekä myös hyppiviä hämähäkkejä. Taistelin yhden hyppivän olion kanssa kylppärissä ja viiden minuutin ja usean kiljahduksen jälkeen voitin.

Imurit ovat täällä outoja, isoja möhkäleitä. Meillä oli täällä valmiina imuri, mutta sen teho oli huono ja sen  suulakepää (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan) oli niin iso ja painava, että sillä oli mahdotonta imuroida nurkkia. Menimme siis ostamaan uutta imuria ja toisesta kaupasta löytyi muitakin kuin amerikkalaismalleja. Bongasin heti pari imuria, jotka olivat suomalaismallia. No, myyjä tuli paikalla ja varoitteli, että niillä ei kyllä saa mitenkään koko taloa imuroitua, ehkä jonkun pikku toimiston.

Kodinkoneet ovat kyllä täällä yleensäkin vähän erilaisia ja ennenkaikkea isompia! Talossa on pesutorni ja meillä kesti tovi, ennenkuin saimme selville kumpi osa on pesukone ja kumpi kuivain. Pesukone oli vähän omituinen, koska pesu kesti vain n. 20-30 minuuttia. Eikä se ollut mikään pikapesu. Hmm. Äsken lykkäsin sitten pyykit kuivaimeen, jonka toiminta myös vähän jännittää. Toivottavasti valitsin tarpeeksi alhaisen lämpötilan, etteivät vaatteet kutistu.

Meillä on nyt lainassa auto ja ihmettelimme aluksi, että miksi sen ratti liikkuu alaspäin aina, kun auton sammuttaa. Sitten tajusimme, että se on siksi, että lihavat ihmiset pääsevät penkille ja penkiltä pois. Kauhean usein ei kyllä ole pakko nousta autosta, sillä esim pankkiasiat saa kätevästi hoidettua drive-throughn kautta.

On myös todella outoa, kuinka helposti ihmiset antavat käyntikorttinsa. Olimme tavaratalossa ostoksilla ja miesten kenkäosaston kassa antoi meille noin vain käyntikorttinsa. Tittelinä oli muuten hienosti shoe specialist.

Täällä maksetaan edelleen laskuja shekeillä ja joitain asioita voi olla mahdoton maksaa muuten kuin shekeillä. Nyt sitten odottelemme, että saamme pankista shekkivihkon.

Omituisia ja erilaisia asioita olisi varmasti paljon enemmänkin, mutta tässä nyt ensimmäisenä mieleen tulleet. Kirjoittelen muista havainnoista ja tunnelmista toisen kerran.